Kenttämuistiinpanot

Järven pinta on alkanut riitteytyä reunoilta. Aamuisin hengitys höyryää, kun kannamme polttopuita savusaunalle. Tämä on aika vuodesta, jolloin hiljaisuus on syvimmillään. Linnut ovat lähteneet, ja metsä tuntuu pidättävän hengitystään.

Savusaunan lämmittäminen tällaisella säällä vaatii kärsivällisyyttä. Puut palavat hitaammin, ja kivien lämpeneminen ottaa aikansa. Mutta juuri tuo odotus on osa rituaalia. Se pakottaa hidastamaan tahtia ja asettumaan luonnon rytmiin.

Kun aurinko vihdoin viipyy horisontin yläpuolella iltamyöhään, koko paikka herää eloon. Jäät lähtivät järvestä eilen, pitäen sitä tuttua, jylisevää ääntään.

Olemme avanneet mökit talven jäljiltä. Tuuletimme Tervalepän ja toimme uudet koivuvihdat valmiiksi ensimmäisiä vieraita varten. Valon määrä tuntuu pitkän pimeän jälkeen melkein huumaavalta.